Toivoa toivottomille

Elämme hyvin epävakaassa maailmassa. Asiat ja olosuhteet muuttuvat hyvin herkästi ja hyvin nopeasti. On vaikeaa ennustaa tulevaa kehitystä. Monet työpaikatkin on muutettu tilapäisiksi tai määräaikaisiksi. Yleinen epävarmuus ja lyhytjänteisyys on näkyvissä kaikkialla. Mitähän tuleman pitää, huokailevat monet.

Tällaistenkin olosuhteiden keskellä Jumala uskaltaa kuitenkin sanassaan luvata: "Minä annan teille tulevaisuuden ja toivon" (Jer 29:11). Hänen antamansa toivo ei perustukkaan ympärillämme oleviin olosuhteisiin vaan siihen mitä Jeesus on tehnyt puolestamme jo kauan sitten, kun hän avasi kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan meille tien iankaikkiseen elämään. Tämän toivon varassa me uskallamme elää tätäkin päivää levollisin mielin.

Raamattu puhuu tästä toivosta myös seuraavin entisajan merenkulkuun liittyvin termein: "Se toivo meille on elämämme ankkuri, luja ja varma. Se ulottuu väliverhon tuolle puolen. Sinne Jeesus meidän edelläkävijänämme meni" (Hebr.6 :19-20).

Avataanpa tuota sanaa vähän enemmän tarkastelemalla silloista merenkulkua vähän tarkemmin.

Purjelaivan navigointivälineet eivät olleet sitä tasoa kuin nykyään. Laivan pääsy kivikkoisiin satamiin oli hankalaa. Etenkin, jos sattui olemaan sumua. Silloin laivasta laskettiin vene vesille lähellä satamaa ja miehet veivät soutaen ankkurin rantaan. Sen jälkeen laivasta alettiin vetää ankkuriköyttä pikkuhiljaa laivaan takaisin, jolloin laiva lipui hiljalleen turvallisesti rantaan.

Tällaisen toivon varaan Jumala on meidänkin elämämme tarkoittanut. Tuo "ankkuriköysi", johon meillä jokaisella on mahdollisuus tarttua, on usko Jeesukseen Kristukseen. Hän on vienyt ankkurin perille saakka asettaen itsensä alttiiksi, lyötäväksi ja tuomittavaksi edestämme. Kuitenkin hän täytti sen tehtävän, joka hänelle oli uskottu. Tästä vakuudeksi Jumala herätti hänet kolmantena päivänä kuolleista. Nyt hän on odottamassa ja rukoilemassa puolestamme, että mekin pääsisimme perille ja saisimme kerran olla hänen luonaan taivaassa.

Tartutaan siis kiinni tähän Jumalan valmistamaan "ankkuriköyteen" ja pidetään siitä lujasti kiinni.

Kaikilla meillä on toivoa.

Terveisin Erkki Lehtonen

Pastori, Juvan helluntaiseurakunta